Lapset syötiin

Niin se vaan kävi, että sisarkateus ja nälkä johtivat siihen, että edellisen satsin lapset söivät pienemmät sisaruksensa. En uskonut, että niin pienet kalanpoikaset harrastavat kannibalismia, mutta sinne humpsahti paria poikasta lukuunottamatta koko poikue.

Herkuttelun jälkiseuraamuksena 4 selvästi pulskaa ja elinvoimaisuutensa osoittanut vanhempaa poikasta sai siirron seura-akvaarion puolelle. Luulisin, että niillä on sen verran kokoa, että pärjäävät jaavansaniaisen seassa tulematta syödyksi.

Taistopariskunta sai siis siirron takaisin kutulaariin ja pisti hösseliksi. Kolmannen poikueen pitäisi kuoriutua tänään.

Uusi sukupolvi

Ehkä äidinvaistoni eivät olleet kehittyneet vielä täyteen mittaansa, sillä taistojen ensimmäisestä poikueesta on jäljellä n. 3 poikasta: 1 selvästi muita isompi ja jo ihan “kalan näköinen”, mittaa ehkä sentti, ja 2 pienempää, joita näkee harvakseltaan. Sen verran isoja olivat jo kuitenkin, että laitoin kutuparin uudestaan puuhastelemaan – toivottavasti jälkikasvulle ei jää traumoja tapahtuman todistamisesta.

Uusi poikue kuoriutui tänään. Isä tohkeissaan toimi taas hissitehtävissä nostellen pesästä putoavia poikasia takaisin kohti pintaa.  Toivottavasti näiden poikasten selviytymisprosentti on hiukan suurempi. Täytyy tänään kalastella äitikala pois syömästä lapsiaan.